Paju kukkii ja mehiläispesät vahvistuvat kesää varten

Mehiläispesän tärkeä tehtävä on kasvattaa pientä talven yli selvinnyttä joukkoa suureksi, jotta kesän aikana saadaan mahdollisimman paljon mettä kerättyä seuraavaa talvea varten.

Kevätkehitys käynnistyy, kun paju alkaa kukkia. Silloin mehiläiset rynnistävät hakemaan siitepölyä pesään. Sitä tarvitaan emon kennoihin pyöräyttämistä munista kehittyville toukille ravinnoksi. Toukka kasvaa muutamassa päivässä millin mittaisesta rääpäleestä 1500-kertaiseksi körilääksi, joka painaa enemmän kuin aikuinen mehiläinen. Toukka sulkee itsensä kennon sisään koteloon, ja parin viikon kuluttua ulos kömpii aikuinen mehiläinen.

Talven yli selvinnyt joukko alkaa pian huveta, ja pajun kukinnasta noin kolmen viikon kuluttua vastuu pesän toimista siirtyy uudelle polvelle. Jos kaikki käy hyvin, toukokuun puolivälin paikkeilla emo on pyöräyttänyt jo 50000 munaa, joista kesäkuuhun mennessä on kasvanut vahva medenkerääjäjoukko.

Kesäkuun alun voikukka on tärkeä mesikasvi, mutta monena keväänä mehiläispesät eivät vielä ehdi vahvistua riittävästi, että hunajaa siitä kertyisi. Sensijaan vadelman, puolukan ja mustikan kukintaan mehiläiset jo hyvin ehtivät mukaan.

Lemmensillan hunajamehiläiset ovat selvinneet tähän asti oikein hyvin, vaikka syksyiset luomusokerieväät alkavat jo olla vähissä. Huhtikuun puolivälin lämpenevä kevätsää tulee siis tarpeeseen, ja pajun siitepöly ja mesi tekevät kauppansa. Mettä tarvitaan suurenevalle joukolle ravinnoksi, mutta ei sitä vielä hunajaksi asti kerry.


 

Bookmark the permalink.

Comments are closed